Härkäpapuhummus ja grillattu munakoiso

Tänään on sopivan sateinen päivä muistella vähän kesää. Härkäpapuhummuksen resepti on alunperin ranskalaisesta ruokalehdestä bongattu. Resepti on vuosien varrella käytössä muuntunut, mutta tallella on yhä hieno vihreä väri!

Hummusta, grillattu munakoiso, valkosipulilla ja chilillä maustetut paistetut salkopavut

Vihreä hummus

0,5 l härkäpapuja (kuorittuina)
3 dl oliiviöljyä
4 valkosipulin kynttä
3 rkl sitruunan mehua
1/2 sitruunan raastettu kuori
1 tl suolaa
1 dl vettä

Keitä härkäpavut kypsiksi, koosta riippuen noin 7-12 minuuttia. Keitä kypsiksi, mutta älä keitä liikaa sillä silloin ne muuttuvat kellertäviksi ja maku huononee. Laita ainekset tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi, kontrolloi tahnan paksuutta veden ja öljyn määrällä.

Paistetut salkopavut

papuja
oliiviöljyä
ohueksi siivutettua valkosipulia
pieneksi paloiteltua chiliä

Keitä salkopavut melkein kypsiksi. Laita pannu kuumenemaan ja lisää oliiviöljy, chili, valkosipuli ja kuumenna hetki. Kun valkosipuli on kypsää, lisää pavut ja paista kypsiksi.

Grillattu munakoiso

munakoiso
valkosipulia
rosmariinia
oliiviöljyä
suolaa

Halkaise munakoiso ja leikkaa mahdollisimman syvät viillot molempiin suuntiin. Varo puhkaisemasta kuorta. Hiero pintaan oliiviöljyä. Grillaa pannussa tai grillissä leikkuupinta alaspäin kunnes on kauniin ruskea. Käännä munakoiso toisin päin ja sivele öljyllä johon on murskattu valkosipulia, rosmariinia ja suolaa. Grillaa kunnes munakoiso on kokonaan pehmeä ja kypsä. Lisäile makuöljyä silloin tällöin.

Satokauden ihanuuksia.

Munakoisotkin onnistuivat tänä vuonna. Rumia, mutta omia!

Kylmää savua (ja vähän tultakin)!

Kävin jokin aika sitten aivan muissa asioissa Motonetissä, ja huomasin hieman huonosti esillä olleen kapistuksen muiden savustutarvikkeiden seassa. 

Ei ehkä maailman myyvin pakkaus.

Pakkauksen kertakaikkisen surkea graafinen ilme ei ainakaan lisännyt sen houkuttavuutta. Vasta kun vastoin kaupan sääntöjä avasin laatikon, tajusin että tämä on kaikkista ruoanvalmistuhärpäkkeistä juuri se mikä meiltä puuttuu.

En tiedä onko markkinoilla aiemmin ollut vastaavanlaisia laitteita, mutta en ole ennen tällaiseen törmännyt. Savustin on sangen yksinkertainen, hienosta teräsverkosta ja jäykästä teräslangasta valmisettu neliönmuotoinen matala laatikko. Teräsvekolla on muodostettu spiraali jota pitkin savustuspurut hiljalleen palaa, tuottamatta juuri ollenkaan lämpöä.

Myyntipakkauksen sisältö.

Pohdiskeltuani muutaman päivän miten itse valmistaisin tuollaisen, totesin että ei maksa vaivaa. Savustin maksaa 44 euroa, varmaankin keskivertoduunarin tuntipalkka. Tuollaisen tekemiseen menee osaavaltakin helposti koko ilta. Pakkauksen mukana tulee pieni pussillinen savustuspuruja, mutta se riittää vain yhteen savustukseen. Huomattavasti isompi pussillinen maksaa 6,50. Puru on valmistajan mukaan ekologista pyökkiä, joten tuskin kotimaista. Erittäin hienon aromin tuo kyllä teki, joten miäkäli hieman eurooppalaisempi maku miellyttää, niin näillä pärjää.

Aion kyllä itse kokeilla tavallisella leppä- ja katajapurusekoituksella, mutta ongelmaksi muodostunee normaalin savustuspurun karkea rakenne. Tähän sopivan purun karkeus muistuttaa lähinnä timpurisahan tekemää hötöä.
Valmistajan mukaan tätä voi käyttää esim. pallogrillissä, vanhassa arkistokaapissa, jääkaapissa ym. Käytin pallogrilliä kun sellainen sattui lähellä olemaan. Harkitsin myös pihan kaasugrilliä, mutta se on niin ilmava että savu olisi karannut harakoille. Pienellä teippaamisella olisi siitäkin varmasti ollut savustimeksi. Käytettäessä on pidettävä mielessä että grillin räppänöitä täytyy pitää raollaan jotta happi ei pöntöstä lopu ja hehku sammu.

Purut kannattaa asetella tasaisemmin kun tässä.

Laitteen sytyttäminen kävi helposti. Spiraali purua täyteen, pakkauksen mukana tullut lämpökynttilä pidikkeeseen ja tuli kynttilään. Hyvin lähti palamaan, ja muodosti ihan kiitettävästi savua. Ensimmäisiksi uhreiksi valitsimme yllättäen viimeiset sisällä lämpimässä kypsytetyt chilit, pari sentin siivuiksi viipaloitua halooumijuustoa sekä kurpitsanlohkoja joista ei sen enmpää. Halloumi päätyi kolmen tunnin savustamisen jälkeen osa suoraan päivällispöytään, osa jääkaappiin. Savustusaika oli juustolle aika sopiva, ehkä hieman lyhyempikin olisi riittänyt.

Hyvin syttyi, ja savuakin muodosti.

Seurasin vielä hetken jännittyneenä savun leijailemista grillin räppänästä, mutta todettuani että ulkona oli asteen verran pakkasta ja kokonaispaloaika 8-10 tuntia, annoin savustimen palaa loppuun, ja noukin tuliset herkut aamulla talteen.

Syy miksi kylmäsavustin chilit on että en halunnut niiden kypsyvän, vaan tarkoitus on että kuivuvat savustuksen jälkeen kuten normaalit chilit huoneenlämmössä, ilmavassa paikassa. Ei niistä aivan chipotleja tullut, mutta mahtava savuntuoksuisia kyllä. Ja melko paljon tulisempia.

Odotan innolla uusia haasteita tuon kanssa. Veikkaanpa että esimerkiksi kylmäsavustettu kanadanhanhenrinta ei olisi ollenkaan huonoa, merimetsosta puhumattakaan.

Currytahna ja chili-suklaamuffinssit

Lisää chilinkäyttövinkkejä...

Yksinkertainen punacurrytahna

Tämä määrä riittää n. 4 annoksen maustamiseen.

4 valkosipulinkynttä

1 rlk juustokuminaa

2 tähtianista

1 sitruunaruohon varsi

3 cm peukalonapaksuista inkivääriä

5-10 valkopippuria

4 keskivahvaa chiliä

1/2 ruukullista tuoretta korianteria

ripaus sokeria

1/4 dl kalakastiketta

loraus limetinmehua tai viinietikkaa

Survo juustukumina, valkopippurit ja tähtianikset morttelissa ensin hieman, pilko sitruunaruoho ja inkivääri myös. Laita ainekset tehosekottimeen ja pyöritä kunnes tahna on sopivan tuntuista. Voit myös käyttää morttelia kuten minä, mutta metodi on vähän työläämpi. Siinä se. Kun valmistat suosikkicurryasi, paista tahnaa hetken yksikseen öljyssä ennen kun lisäät muut ainekset. Näin maut korostuvat entisestään. Jos haluat hieman miedompaa tahnaa, poista chileistä siemenet ja pyyhkäise sisäpinnat  talouspaperilla.
Erilaisia curryreseptejä on varmasti tuhansia, mutta tämä on helppo lähtökohta kokeiluille. 

Chili-suklaamuffinssit

Etsi alempaa resepti "amerikkalaiset suklaamuffinssit". Valmista ohjeen mukaan, mutta pilko yksi habanero todella pieneksi ja lisää taikinaan. 

Koeversioon käytin yhden Naga Morichin joka oli minulle täydellinen annostelu, mutta juhlavieraille selkeästi yläkanttiin. Jos on todella tulisen ystävä, niin siitä vaan. Tumma suklaa ja chili toimii aina.

Tarte Tatin chilillä

Tässä blinipannun kokoisessa annoksessa käytin 1/4 Yellow Congoa, puolikas olisi toiminut paremmin.

Tarte tatin kahdelle, blinipannussa valmistettuna:

2-3 pientä omenaa, mielellään punaisia

Reilu puoli desiä sokeria

Kunnon nokare voita (siis vähintään 50 g)

Lehtitaikinaa sen verran että peittää pannun.
Vähän vahvaa chiliä.

Voi ja sokeri, syntinen yhdistelmä.

Levitä voi ja sokeri tasaiseksti pannun pohjalle, omenat päälle siivuina niin, että täyttää melkein koko pannun. Pilkotun chilin voi periaatteessa lisätä mihin kerrokseen hyvänsä, kunhan sen tekee tasaisesti. Pannu  kuumalle levylle, ja kun alkaa tuoksumaan toffee, ja sokeri on sulanut ja voin kanssa karamellisoitutnut, pannu pois levyltä. Lehtitaikinakansi päälle ja n. 200 asteiseen uuniin kunnes taikina on kypsynyt, eli n. vartiksi  Pannu pois uunista, kevyt jäähdytys ja sormet ristissä toivomus että irtoaa pannusta hyvin. Yleensä irtoaa.  Käytä mieluiten vahvaa chiliä, koska tarkoitus ei ole että chili itsessään maistuu, vaan sen polte.

Marokkolaishenkinen cross-kitchenchutney

Tämä on mukaelma  Jamie Oliverin versiosta, mutta jätin pois kanelit, laakerinlehdet ynnä muut hienostelut ja korvasin ne robustilla juustokuminalla ja fenkolilla. Käytin tähän melko pieneen määrään yhden Yellow Congon sekä kaksi Blck Scorpion tonguea. Kukin käyttäköön sen verran chiliä minkä kokee miellyttäväksi.

4 punaista parikaa

1-5 chiliä, makumieltymyksien mukaan

1 isohko punasipuli

4-5 valkosipulinkynttä

1 rlk juustokuminan eli jeeran siemeniä

1/2 rlk fenkolinsiemeniä

0,5-0,75 dl ruskeaa intiaanisokeria (tai millä kauppanimellä sitä myydäänkään)

vajaa desi punaista balsamicoa

Oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria.

Chutney sopii erinomaisesti
grillatun  possun kera. Kuvan
saslikit eivät liity tapaukseen.

Halkaise paprikat, poista siemenet ja grillaa tai paahda kuumassa uunissa kunnes kuori alkaa kuplimaan ja tummumaan. Laita tiiviiseen muovipussiin hetkeksi jäähtymään. Tällöin paprikat kypsyvät höyryssä ja kuorten pitäisi irrota hyvin. Yritä kuoria parikat, äläkä sure ellei onnistu täydellisesti.

Pilko sipulit, valkosipulinkynnet ja chilit. Heitä kasariin reilun oliiviöljylorauksen kanssa. Hauduttele riittävän pitkään kevyellä lämmöllä jotta sipuli karamelisoituu kunnolla. Suolaa sopivasti.

Paahda juustokuminan ja fenkolinsiemenet kuivalla valurautapannulla kunnes alkaa käryämään. Jauha karkeaksi esim. kivimorttelissa. Kaada mausteet kasariin. Tässä vaiheessa sokeri ja balsamico myös sekaan.

Piko kuoritut paprika pieneksi, ja laita nekin kasariin. Keittele ja hämmennä hetken kunnes on sopivan paksua. Tarkista suola ja pippuri. Purkita ja laita jäähtymään.

Säilyvyyden takaamiseksi lasipurkit on syytä steriloida 150 asteisessa uunissa noin vartin, ja kannet kiehauttaa nopeasti. Hyvin steriloiduissa astioissa chutney säilyy puolisen vuotta.

Tahna on aika epävisuaalisen näköistä, mutta taivaallisen hyvää Chilin määrästä ja vahvuudesta riippuen myös mukavan lämmittävää. Sopii erityisen hyvin grillatun possun tai kanan kanssa, mutta kasvissyöjien kannattaa koeilla keitetyn maissintähkän tai uunipaahdettujen juuresten kera. Voisinpa kuvitella että myös esim. edullinen pakastesei saisi aivan uuden ulottuvuuden tällä. Pitääkin kokeilla.

Chilejä!

Ylhäältäpäin Bolivian Rainbow, Blac Scorpin Tongue, Yellow Congo, Black Naga ja Naga Morich

Nyt niitä sitten on. Aurinkoinen ja lämmin kesä tuotti melkoisen sadon erinäköisiä, kokoisia ja vahvuisia chilejä. 

Kasvit evakuoitu halla pakoon olohuoneeseen.

Syksy on jo pitkällä, ja koska en raaskinut karsia kukkia kesällä, chilejä on kypsynyt pitkin kesää ja kypsyy valituissa kasveissa vielä olohuoneen pöydällä. Aivan mahtavia lajikkeita! Tässä alkaa nuoruusvuosien chiliaddiktio kehittyä takaisin, ja toleranssikin on jo sen verran kohonnut, että pystyn maistelemaan jopa Naga Morichia joka ei ennen olisi tullut mieleenkään. Ei niin että edes haluaisin haastaa parisataa gtrammaa kerralla syöviä masokisteja, mutta on mukava tietää mitä kasvattaa.

Reseptejä ja erilaisia käyttötapoja tuli kokeiltua, ja kokeilut jatkuvat vielä pitkään, sillä olen osan satoa kuivatellut keittiössä, ja osan aion säilöä kevyeen etikkaliemeen talven varalle. Pari Nagaa aion uuttaa vodkalla, sillä kaveripiirissä on myös persoonia joka herkästi sanovat että ei tunnu missään. Naga-kossunaukun jälkeen tuntuu. Taatusti.

Lämpöä koleaan syksyyn.

Yritän koota ajatukset sekä muistiinpanot jonkinlaisiksi resepteiksi, tällä kertaa vähän tiiviimmällä postaustahdilla.

Aperol Spritz

Pitkän Tall Ships Race päivän ja pyöräretken jälkeen erityisen hyvältä maistuu Saksan "tuliaisena" omaksuttu helteisen illan ihanuus, Aperol Spritz. Makoisaan drinksuun laitetaan 3 osaa edullista kuohuviiniä, 2 osaa Aperol katkeroa ja 1 osa soodavettä. Aperolin voi korvata Camparilla tai muulla vastaavalla katkerolla. Jäitä ja appelsiinin siivu. Wunderbar!